Annika Aaltosen (nyk. Ollila) valtuustoaloite erityislasten ja -nuorten kohtaamisen parantamiseen

Varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa on monenlaista oppijaa ja yksilöllisiä tarpeita monenlaisia. Nepsylapsista ja –nuorista puhuttaessa tarkoitetaan henkilöä, jolla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä. Näitä on esim. ADHD, Tourette ja Aspergerin oireyhtymä.

Neuropsykiatriset erityispiirteet voivat aiheuttaa muun muuassa oppimisvaikeuksia sekä haasteita sosiaalisissa suhteissa sekä myöhemmin haasteita pysyttäytyä koulutuksessa ja työpaikassa. Ongelmien ja haastekohtien havaitseminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on tärkeää monesta eri näkövinkkelistä.

Lapselle itselleen on tärkeää tulla kohdatuksi ymmärrettynä ja hyväksyttynä, vanhemmille mahdollinen diagnoosin saaminen lapselleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saattaa hyvinkin auttaa ymmärtämään omaa lastaan ja saamaan arkeen apua. Lisäksi näiden nepsy-lasten erityisyyden huomaaminen ja taito kohdata nämä yksilöt tuovat lastenohjaajalle, lastentarhanopettajalle, luokanopettajalle, aineopettajalle, koulunkäynninohjaajalle ja muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville kuten liikunnanohjaajille ja nuorisotyöntekijöille valtavasti tietotaitoa ja jaksamista omaan työhönsä, kun haastaviin tilanteisiin on saanut riittävän koulutuksen.

Helsingin kaupunki kertoi huhtikuun alussa kouluttaneensa parisataa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattilaista ratkaisukeskeisiksi neuropsykiatrisiksi valmentajiksi. Koulutus on henkilökunnan mielestä tuonut työhön lisää ratkaisukeskeisyyttä ja positiivista pedagogiikkaa ja he ovat saaneet näin ollen eväitä siihen, miten käsitellä lasta jolla on vaikeuksia toimia ryhmässä tai miten palauttaa hänet takaisin ryhmään. Ennen kaikkea koulutuksessa olleet kokevat, että ongelmakeskeisestä ajattelusta pois pääseminen on tuonut mukanaan sen, että nyt avainasemassa on lapsen ja nuoren onnistumisiin ja vahvuuksiin keskittyminen ja myönteisen
elämänpolun rakentaminen.

Aloitteellani haluan nostaa esille sen, miten tärkeää on saada riittävä koulutus ja näin saada henkilökunnalle paremmat tietotaidot ja jaksaminen työhönsä, lapsille ja nuorille ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisen tunne sekä näin lisätä myös kodin ja koulun yhteistyön edellytyksiä. Toivon, että Raisiossa kartoitettaisiin yli sektorirajojen, että
onko nepsyasioista riittävä tietämys ja tehtäisiin suunnitelma siitä, miten mahdolliseen koulutusvajeeseen vastataan. Nepsyvalmentajien lisäksi on asian tiimoilta myös muunlaista mahdollisuutta kouluttaa henkilökuntaa ja yhtenä hyvänä vaihtoehtona olisi yhdistää sosiaali- ja sivistyskeskusten voimat ja osaaminen ja kouluttaa henkilökunta oman kaupungin sisällä sosiaalikeskuksen ammattilaisten toimesta esim. Ihmeelliset vuodet sabluunalla, joka on suunnattu lasten- ja nuorten kanssa työskenteleville.

Raisiossa 29.4.2019
Annika Aaltonen

Valtuutettu Vesa Parantaisen valtuustoaloite

Raision kaupunginvaltuusto teki 16.11.2015 talousarviokokouksessaan päätöksen, jossa päivähoito-oikeutta rajoitettiin 20 tuntiin viikossa niiltä perheiltä jos jompikumpi huoltaja tai molemmat ovat kotona. Erityistä tukea tarvitsevia tämä ei koskenut.

Äänestin itsekin esityksen puolesta.
Kasvatustieteisiin itsekin perehtyneenä tutustuin alan tutkimuksiin ja vallalla olevaan debattiin. Esimerkiksi professori Keltikangas-Järvinen totesi tuolloin neljän tunnin päivässä riittävän, mikäli se on systemaattista ja laadukasta.

Kuten hyvin tiedämme näin ei käynyt. Syntyi lähes hallitsematon varhaiskasvatuksen viidakko juuri samaan aikaan kun varhaiskasvatus sai vihdoin sen statuksen, jota oltiin pitkään kaivattu. Useat vanhemmat, ihan käytännön syistä, valitsivat mahdollisuuden, jossa lapsi on kolmena päivänä viikossa päiväkodissa. Laki oikeutti tähän. Kun samaan aikaan osa lapsista on joka päivä tämän neljä tuntia, niin ainakin systemaattisuus on kaukana ja laatukin varmaan kärsii.

Niinpä esitämme, että tulevan talousarvion yhteydessä tuodaan esitys, jossa 2015 tehty rajoitus puretaan. Sillä on varmasti jokin kustannusvaikutus, jonka varmasti tulemme saamaan. Viimeisimmät tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, vaikka ei kaikkea voi rahalla mitata, sen olevan hieman myöhemmin myös varsin kustannustehokasta.

Raisiossa 18.6.2018
Vesa Parantainen


Valtuustoaloite Sosiaalidemokraattien ja Vihreiden valtuustoryhmät

Raisiota ei yleensä mielletä rannikkokaupungiksi. Meillä on kuitenkin yksi Suomen suurimmista pienvenesatamista ja tämän jatkeena merkittävä lintulahti, johon on juuri rakennettu uusittu hieno lintutorni. Asutusta Raisiossa ei varsinaisesti ole meren rannalla.

Meillä on kuitenkin loistavalla paikalla Temppelivuoren alue, joka voitaisiin kaavamuutoksella muuttaa pieneksi asuinalueeksi merinäköalalla. On sanottu, että telakan meluhaitta on este tällaiselle hankkeelle. Nykyään rakentaminen on tasolla, jolloin tämä haitta on estettävissä. Onhan läheiselle Blue Industry Parkin alueelle suunnitteilla hotelli ja päiväkotikin.

Raision kaupungin olisi syytä tutkia mahdollisuutta luonnonläheiseen ja merelliseen asuinrakentamiseen tällä alueella. Tämä tukisi onnistuessaan koko pienvenesataman kehittämistä viihtyisän palvelukeskittymän suuntaan. Matkailun palvelujen kehittäminen on myös voimassa olevan yleiskaavan mukaista. Temppelivuoren alueen maapohja on jo Raision kaupungin omistuksessa. Kulkuyhteys alueelle olisi kätevästi toteutettavissa E18 -hankkeen yhteydessä rakennettavalle rinnakkaistielle. Hyvin toteutetun hankkeen myötä saisimme tulevaisuudessa houkuteltua kaupunkiimme myös veneileviä vierailijoita.

Me, Sosialidemokraattien ja Vihreiden valtuustoryhmät esitämme, että Temppelivuorelle rakennetaan korkeatasoisia asuntoja ja matkailua palvelevaa rantarakentamista laitureineen. Rakentaminen tulisi toteuttaa tyylikkäästi ympäristö huomioiden ja luontoa säilyttäen. Asiasta tulisi järjestää arkkitehtikilpailu, jolloin Raision merellisyys huomattaisiin. Autopaikat voidaan sijoittaa esim. alla olevaan luolastoon, joka osaltaan säästää luontoa.

Raisiossa 23.4.2018
Sosiaalidemokraattien ja Vihreiden valtuustoryhmät

Valtuutettu Annika Aaltosen (nyk. Ollila) valtuustoaloite nuorten kesätöiden hakumenettelystä

Raision kaupunki tarjoaa vuosittain nuorille kesätöitä ja tänä vuonna nuo paikat arvottiin 75:lle onnekkaimmalle juuri viime viikolla.Näiden arvonnan kautta kesätyönsä saaneiden lisäksi kaupunki tukee 30 nuorta kesätyösetelin muodossa. Kesätyö on tärkeä kokemus nuorelle ja monesti oman kaupungin tarjoama mahdollisuus tutustua työelämän pelisääntöihin onkin nuorelle se ensimmäinen työpaikka.

Raisiossa nuori saa työpaikkansa arvonnan kautta. Tällä on nähty olevan hyviä puolia mm. tasapuolisuus ja läpinäkyvyys sillä arvonta on suoritettu poliisiviranomaisen läsnäollessa. Nostan esille kuitenkin myös toisen näkökulman, joka on käytössä naapurikaupungeissa mm. Kaarinassa, Liedossa ja Naantalissa. Kaarinassa ja Liedossa nuori hakee töitä joko arvonnan kautta tai haastattelun kautta. Kumpikin kunta on kotisivuillaan selkeästi määritellyt työalakohtaisesti ne paikat, joita nuoren on mahdollista hakea arpomalla ja ne paikat, jonne hakemuksen lähettämällä on mahdollista päästä haastatteluun. Naantalissa kaikki kesätyöntekijät valitaan hakemusten perusteella ja osa työaloista kutsuu nuoren haastatteluun.

Mahdollisuuksia on siis erilaisia siitä, miten ja millä lailla kukin kaupunki hoitaa kesätöiden tarjoamisen kuntansa nuorille. Mielestäni se, että työpaikan saa vain arvonnan kautta on hieman kyseenalainen. Kutsu haastatteluun on jännittävä kokemus ja juuri sen vuoksi toivon nuorten saavan kokea sen omassa kotikaupungissaan kesätyötä hakiessaan turvallisessa ympäristössä sekä samalla oppimaan, että hakemuksen kunnolla täyttäessä on mahdollisuus sitä kautta itse ansaita itselleen työpaikka. Haastatteluiden järjestäminen vie toki enemmän aikaa kuin arvonnan, mutta se on kasvatuksellisessa mielessä tärkeää ja uskon, että nuorena koettu malli työnhausta ohjaa nuorta aikuista rohkeammin hakemaan työtä kun siitä on ehtinyt kerryttää kokemusta. Toivon, että Raision kaupungissa tutkittaisiin mahdollisuutta uudistaa kesätyöprosessia ja luomaan tänne sopivan mallin.

Raisiossa 26.3.2018
Annika Aaltonen

Valtuutettu Jarmo Rosaman valtuustoaloite koskien ala-asteen englannin kielen opetusta ykkösluokalla

Raision kouluista ainoastaan Ihalan koulussa on mahdollisuus päästä englannin kielen opetukseen ensimmäisestä luokasta alkaen. Oppilaat englannin kielen opetusluokkaan valitaan soveltuvuustestien perusteella. Periaatteessa muilla kuin Ihalan koulupiirissä olevilla ei ole mahdollisuus hakeutua ko. luokkaan johtuen koulumatkasta.

Mielestäni menettely ei kohtele tasa-arvoisesti muissa kaupunginosissa asuvia kuntalaisia.

Ehdotan, että tutkitaan voidaanko englannin kielen ykkösluokkia perustaa myös muihin Raision ala-asteen kouluihin. Toisena mahdollisuutena on myös, että ko. erityisluokka tai –luokat keskitetään Ihalan kouluun ja että niille jotka täyttävät soveltuvuustestien vaatimukset ja jotka eivät asu Ihalan kaupunginosassa järjestetään koulukuljetus sinne.

Raisiossa 26.2.2018
Jarmo Rosama

Valuutettu Annika Aaltosen (nyk. Ollila) valtuustoaloite koskien roska-astioiden määrän kartoitusta, sijoittelua ja tyhjennysväliä

Roskaaminen ja roskainen ympäristö on ikävä näky. Kevättä kohden kuljettaessa syyniin joutuu pian koiran ulkoiluttajat ja mielipidepalsta täyttyy koirankakkakeskustelusta. Raision kaupunki on mukana koirankakkaroskis.fi:ssä, joka on kahden yksityishenkilön perustama kansalaisliike, jonka päämääränä on vähentää luontoon jätettäviä koirankakkoja.

Koirankakkaroskis-tarralla pientalon omistaja voi ilmoittaa ohikulkevalle koiranulkoiluttajalle, että talon roskikseen saa pudottaa pussin. Näitä maksuttomia koirankakkaroskis-tarroja on jaossa kirjastotalon palvelupisteellä. Koiranulkoiluttajalle on siis oma mahdollisuutensa, mikäli tieto koirankakkatarroista nostetaan asukkaiden tietoisuuteen aika-ajoin ja näin tarroja pientalojen roska-astioihin saadaan lisää.

Kuitenkaan tämäkään tarra ei auta muissa roskaamiseen liittyvissä asioissa ja siksi ehdotammekin, että roska-astioiden määrä kartoitetaan ja tarkistetaan mahdollinen lisätarve sekä kiinnitetään huomiota asuinalueiden ja kaupunginosien roska-astioiden määriin kiinnittäen huomiota myös roska-astioiden tyhjennysväliin. Jotta roskat kulkeutuvat roska-astiaan, on roska-astioita oltava helposti saavutettavissa ja niin, ettei roskan kanssa joudu pitkää matkaa kävelemään vaan sen saa miltei hetimiten laitettua sille laitettavaan paikkaan eli roska-astiaan.

Raisiossa 26.2.2018

Raision Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä

Susanna Mäntysaaren valtuustoaloite tiestä Iiroisentie välillä Kapponkatu ja Kallastenkatu sen vaarallisuuden vuoksi.

Teen valtuustoaloitteen tiestä Iiroisentie välillä Kapponkatu ja Kallastenkatu sen vaarallisuuden vuoksi. Haluan tällä ehkäistä tulevia onnettomuuksia. Kyseessä on lähivuosina kehittynyt ja edelleen kehittyvä alue, jossa on paljon lapsiperheitä. Vaaratilanteita esiintyy päivittäin.

Iiroisentien ja Kapponkadun taitteessa sijaitsevat Hakinmäen päiväkoti ja Tikanmaan koulu. Päiväkodista lapset haetaan usein autolla, mutta koulutiellä lapset kulkevat Iiroisentietä pitkin ilman vanhempien suojaa kävellen ja polkupyörillä. Lastenvaunujen ja pienten lasten kanssa kuljetaan Iiroisentietä pitkin myös Paikkarin lastenneuvolaan. Alueen asukkaiden huoli on suunnaton.

Tielle ei mahdu samaan aikaan kahta autoa vierekkäin, joten kohtaamistilanteessa toisen on odotettava. Asfaltin reunat ovat repaleiset ja keskellä tietä on reikiä. Varsinkin näin talvella jalankulkijat ja pyöräilijät ovat jatkuvasti vaarassa liukastua tien röpelöisiin reunoihin ja tiestä tekee erityisen vaarallisen vielä jyrkkä mäki. Alueella asuvat osaavat varoa tiellä, mutta aluetta tuntemattomat kuskit ovat riski. Yhden ongelman lisää muodostaakin GPS:n ohjaus Raisiontieltä Kallaseen juuri Iiroisentien kautta. Tämä tuo tien vaaroista tietämättömiä autoilijoita alueelle.

Kallaseen on kasvanut iso omakotitaloalue vuoden 2010 jälkeen ja lähes joka talossa on jo lapsia. Suuri osa näistä pienistä on lähivuosina aloittamassa koulua. Meidän on turvattava lasten koulutie. Meillä ei ole varaa odottaa vahinkoa, vaan nyt on viimein tartuttava toimeen ja turvattava niin lasten kuin aikuistenkin liikkuminen Iiroisentiellä.

Me allekirjoittaneet edustajat esitämme, että tie päällystetään nopeasti uudelleen ja samalla sitä levennetään mahdollisuuksien mukaan sekä merkataan kaistaviivoin.


Raisiossa 29.1.2018
Susanna Mäntysaari

Susanna Mäntysaaren valtuustoaloite uuden liikenneturvallisuusselvityksen laatimisesta Raision kaupungille

Raision kaupungille on laadittu liikenneturvallisuusselvitys. Siinä on kartoitettu liikenteen tilanne ja sen kehittämistarpeet. Raisiossa autoliikenne on keskimääräistä vilkkaampaa ja minusta selvitys onkin ollut erittäin hyvä indikaattori liikenteen tilanteesta ja sen avulla on myös ollut helpompi nähdä ongelmien aluekohtaiset painopisteet sekä puuttua niihin. Raision liikenneturvallisuusselvitys on vuodelta 2011. Tämän jälkeen Raisiossa on tapahtunut paljon muutoksia; Liikenne on kasvanut ja kokonaan uusia alueita on noussut sen jälkeen kaupunkiimme.

Nämä ovat johtaneet tilanteeseen, jossa emme enää voi tulkita vanhoja tilastoja. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi on nyt aika päivittää liikenneturvallisuusselvitys tämän päivän Raision todellista tilannetta vastaavaksi.

Me allekirjoittaneet edustajat esitämme uuden
liikenneturvallisuusselvityksen laatimista.

Raisiossa 29.1.2018
Susanna Mäntysaari

Valtuutettu Niina Äikkään aloite koskien saattohoidon toteuttamista akuuttiosastolla

Saattohoidolla tarkoitetaan Valviran määritelmän mukaan lähestyvää kuolemaa edeltävää hoitoa silloin kun kuoleman odotetaan tapahtuvan lähipäivien tai viikkojen aikana.

Saattohoidon tarkoituksena on tukea ja hoitaa yksilöllisesti kuolevaa ihmistä ja hänen läheisiään parhaalla mahdollisella tavalla inhimillisiä arvoja kunnioittaen ja valmistaa kuolevaa ja hänen omaisiaan lähestyvään kuolemaan. (http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/elaman_loppuvaiheen_hoito/saattohoito, päivitetty 20.6.2017.)

Onnistunut kipulääkitys on tärkeä osa, mutta vain yksi osa onnistunutta saattohoitoprosessia. Laadukasta saattohoitoa toteutetaan moniammatillisesti ja hoidossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti niin potilaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset kuin hengellisetkin tarpeet.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme että akuuttiosaston saattohoitohuoneiden tarkoitukseensa soveltuvuutta arvioidaan ja tiloja tarvittaessa muutetaan siten että potilaiden yksityisyys ja rauhallinen hoitoympäristö tulee turvattua myös osaston ollessa suurella kuormituksella. Saattohoitoympäristössä tulee kyetä ottamaan huomioon myös potilaan omaiset riittävällä ja ajanmukaisella tavalla. Saattohoitoprosessi on aina ainutkertainen kokemus niin potilaalle kuin läheisellekin.

Esitämme lisäksi että henkilökunnan riittävyys ja tarvittava saattohoidon erityispiirteisiin syventävä lisäkoulutus huomioidaan osaston toimintaa suunniteltaessa. Saattohoitopotilaan hoidon tulee olla saumatonta ja katkeamatonta ja lääkärin konsultaatiomahdollisuus tulee olla päivästä ja vuorokaudenajasta riippumatonta.

Esitämme lisäksi että saattohoitoon osallistuvan henkilökunnan työssä jaksamista tuetaan työn erityislaatuisuus ja kuormittavuus huomioiden.

Raisiossa 16.10.2017
Niina Äikäs

Valtuutettu Anneli Kivijärven valtuustoaloite koskien maksutonta raskauden ehkäisyä raisiolaisille

Viimeisen 10 vuoden ajan on puhuttu ja puuhattu maksutonta raskauden ehkäisyä suomalaisille nuorille. Monia kansalaisaloitteita on tehty niin kunnille kuin eduskunnallekin. Kunnissa on hyvin monenlaiset ja erilaiset käytännöt asian suhteen. Viime aikoina esille ovat itsensä ehkäisyn edelläkävijöinä tuoneet Rauma ja Vantaa, jotka ovat saaneet abortteja vähäisemmäksi lisäämällä maksutonta ehkäisyvälinejakelua yhdistettynä seksuaaliterveysneuvontaan.

Suomessa tehdään maailman toiseksi vähiten abortteja. Suomessa
ei juurikaan ole teinisynnytyksiä. Miksi puuhataan maksutonta ehkäisyä?

Aborttien lukumäärä on pysynyt samalla tasolla koko
2000-luvun, noin 10 000 keskeytystä vuodessa (-73 23000, -96 9800). Ikävä piirre suomalaisissa aborteissa on, että niitä tehdään eniten 20-24-vuotiaille, siis parhaassa synnytysiässä oleville. Abortteja tehdään eniten sellaiselle erityisryhmälle kuin ”vuoden sisällä synnyttäneet naiset”. Erityisen harmillinen piirre on, että aborttiin menijöistä 37 prosenttia on uusijoita.

Miksi ehkäisyä ei käytetä? Onko se rahasta kiinni? Halvimmat
ehkäisypillerit maksavat 3 euroa kuukaudessa ja kondomi 21snt. Rahasta hyvin harvoin on kysymys. Kysymys on asenteesta. Hormoneita pelätään, pillereitä ei muisteta ottaa, kondomin kanssa on keljua- ”ei pääse tarpeeksi lähelle” nuorten oman ilmaisun mukaan.

Rauma jakaa ehkäisypillereitä 20-vuotiaaksi saakka maksutta
ja myös kierukan voi saada maksutta. Kondomeita saa maksutta vain kourallisen ehkäisyneuvontaa antavissa pisteissä kuten ehkäisyneuvolassa tai kouluterveydenhoitajan vastaanotolla.

Ylivoimaisesti tehokkaimmat ja parhaimmat ehkäisymenetelmät
ovat hormoni- ja kuparikierukka ja ihonalainen ehkäisykapseli. Kuparikierukat ovat halpoja ja useimmissa kunnissa ensimmäisen on saanut maksutta jo vuosikymmeniä.

Hormonikierukoita on kolmea eri hormonipitoisuutta nykyisin-
ne ovat 3-, 5- ja 7-vuoden kierukoita, jotka maksavat apteekissa 150-160 euroa.
Ihonalainen kapseli on 3-5vuoden ehkäisy hinnaltaan 170 euroa. (Tukkuhinnat tietenkin ovat matalammat). Nämä pelkkää keltarauhashormonia sisältävät menetelmät ovat helppoja käyttää eikä niitä tarvitse päivittäin tai viikoittain muistaa. Ne sopivat hyvin ihan nuorille mutta vanhemmillekin, synnyttämättömille
ja synnyttäneille naisille. Niiden käytölle ei ole lääketieteellisiä
vasta-aiheita. Sekä kierukoiden että kapselin asentaminen on muutaman minuutin toimenpide, jonka yleislääkäri mainiosti osaa tehdä.

Hankintahinta on liian kallis monelle, vaikka kustannukset
vuotta kohden tulisivatkin hyvin halvaksi.

Me sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esitämme, että
kaikille raisiolaisille alle 25-vuotiaille naisille annetaan maksuton
ensimmäinen hormonikierukka. Hormonikierukan saisi maksutta myös kerran synnytyksen jälkeen jälkitarkastuksessa ja raskauden keskeytyksen jälkeen. Hormonikierukan samanvertainen vaihtoehto, ehkäisykapseli, annettaisiin samoin perustein naisen oman valinnan mukaan.

Esitämme myös, että asiasta säännöllisesti tiedotetaan
julkisuudessa.

Raisiossa 04.09.2017
Anneli Kivijärvi

Valtuutettu Vesa Parantaisen valtuustoaloite

Vuoden 2016 viimeisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa käsittelimme Sähköisen hyvinvointikertomuksen vuosittaista raportointia.

Raportista kävi ilmi, että noin joka kymmenennellä oppilaalla ei ole ainuttakaan läheistä ystävää. Vaisaaren yläkoulussa on noin 750 oppilasta. Tämä tarkoittaa, että yksinäisten määrä on hälyttävä ja murheellinen n. 75 oppilasta. Emme pidä mahdottomana, että samansuuntaista yksinäisyyttä koetaan myös alakouluissa,
joissa oppilaita on noin 1500.

Yksi merkittävä syy yksinäisyyteen saattaisi olla kiusaaminen. Kiusaamisesta on sosiaalisen median, ja erityisesti siellä olevien ryhmien myötä, tullut vaikeasti todennettavaa. Esitämme, että nämä yksinäiset lapset ja nuoret kartoitetaan ja selvitetään syyt.

Raisiolla on merkittävä rooli LAPE-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia. Hanke on maakunnallinen ja odotamme sieltä saavamme hyviä ja konkreettisia käytäntöjä ja työkaluja. Omana työkaluna tähän työhön meillä on yli hallintokuntarajojen toimiva oppilashuollon ohjausryhmä.

Lisäksi esitämme varhaiskasvatuksen VARKE-työryhmän ottavan tämän seuraavaksi teemakseen.

Yksinäinen, kiusattu tai ei, lapsi tai nuori on paitsi hirvittävä henkilökohtainen tragedia, myös merkittävä yhteiskunnallinen menoerä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut vailla työ- tai opiskelupaikkaa olevan nuoren kustantavan yhteiskunnalle n. 30 000€ vuodessa. Eivät kaikki yksinäiset tietenkään jää kotiin, mutta merkittävä riski se on. Lisäksi jos siihen tulee lisäksi syrjäytymistä lieveilmiöineen hintalappu on huomattavasti suurempi.

Valtuustoryhmämme esittää, että Raision oppilashuollon ohjausryhmä kartoittaa yksinäiset lapset ja nuoret sekä ryhtyy toimenpiteisiin vähentääkseen ja poistaakseen yksinäisyyden lasten ja nuorten elämästä Raisiossa.

Raisiossa 23.1.2017
Vesa Parantainen

Valtuutettu Jarmo Rosaman valtuustoaloite

Raisiossa on paljon lapsille tarkoitettuja erilaisin välinein varustettuja aidattuja leikkipuistoja eri puolilla kaupunkia.

Leikkipuistojen käyttöaste on hyvä, ja niiden laitteita huolletaan säännöllisesti, jotta ne olisivat turvallisia lapsille.

Aikuisille, jotka ovat lasten huoltajina näissä leikkipuistoissa, on yleensä varattu penkki, josta voi seurata ja valvoa lasten toimintaa leikkipuistossa.

Ehdotan, että kun puistojen leikkivälineitä uusitaan tai kun leikkipistoja rakennetaan, niin tehdään niistä kokonaan uudella ajatuksella
toimivia leikki- / liikuntapuistoja. Kunnostusten yhteydessä leikkipuistoihin hankitaan myös aikuisille sopivia kuntoilulaitteita. Kun rakennetaan kokonaan uusia puistoja, niin otetaan jo suunnittelussa huomioon lasten lisäksi myös aikuisten liikunnan tarve. Näin saadaan aktivoitua lasten huoltajat parantamaan lihaskuntoaan ja kestävyyttään samalla kun valvoo lapsiaan. Näin paranee myös oma kunto helposti.

Edellytyksenä tälle tietysti on, että aikuisille tarkoitetut kuntoilulaitteet täyttävät lasten leikkikentille asetut turvallisuusvaatimukset.

Kallanen -Tikanmaa olisi kokeiluna hyvä paikka tällaiselle lasten ja aikuisten yhteiselle liikuntapuistolle, koska alueella ei ole esim.
sisäliikuntatiloja, joita alueen väestö pystyisi käyttämään. Alueella on jo nyt lasten kannalta toimivia hyvässä kunnossa olevia leikkipuistoja. Ehdotankin, että tekninen keskus ja liikuntapalvelut yhdessä selvittävät pystyisikö jo nykyisiin toiminnassa oleviin lasten leikkipuistoihin lisäämään myös aikuisille tarkoitettuja liikuntaa aktivoivia laitteita ja ottaisi asian huomioon ensivuoden talousarvion valmistelussa.

Raisiossa 23.1.2017
Jarmo Rosama

Valtuutettu Kimmo Nurmen valtuustoaloite lähiviheralueiden ja -metsien paremmasta hyödyntämisestä virkistyskäyttöön

Monissa tutkimuksissa on tuotu esille kuinka tärkeää on lähiviheralueet ja lähimetsät ihmisten hyvinvoinnille. Kaavoituksissa viheralueet näkyvät, mutta pääpaino kaavoja käsiteltäessä on rakennettu ympäristö.

Monesti lähimetsät ovat myös vaikeasti tavoitettavia, kun
niitä reunustavat yksityistontit ja metsikköjen reunat ovat pusikkoisia. Alppiruusupuiston tapaiset helmet voivat olla piilossa monelta kaupunkilaiselta.

Ehdotan, että Kaupunginosien lähiviheralueet ja lähimetsät
kartoitetaan, merkitään käveltävät polut ja raivataan ne virkistyskäyttöön paremmin soveltuviksi. Lisäksi ehdotan, että
virkistyskäyttöön soveltuvista alueista tehdään esite jaettavaksi.

Myöhemmässä kaavoituksessa näin voitaisiin paremmin myös huomioida, että eri kaupunginosille jää riittävästi lähellä sijaitsevia viheralueita ja – metsiä.

Raisiossa 13.06.2016
Kimmo Nurmi